Villahuiveille varmaan lähitulevaisuudessa.
Ja vähän askartelua. Itse asiassa vain yhdistelin vanhoja juttuja uudella tavalla.
Tällaisen kassin päätin haluta ihan heti nyt ja ryhdyin ompeluhommiin
Ei siitä ihan mallin mukainen tullut , mutta olen lopputulokseen tyytyväinen. Kasseja ja laukkuja ei ole koskaan liikaa.
Pellavapäällysteet ja kauniin vaaleanruskeaa puupintaa.
Kovin pitkälle en vielä ole tämän tyylin kanssa päässyt, mutta ompelupöytää valaisee kunnon vanha työmaan roikkalamppu.
Toinen ota ilmaiseksi- tavara oli tämä puutarhatalikko
Ja ihan rahalla ostin vanhan pienen haran, joka koekäytössä osoittautui niin käteväksi rikkaruohoja vastaan, että ihmettelen, miten olen tähän saakka pärjännyt ilman.
Shoppailua eilen Helsingissä. Uusi tuttavuus on sisustusliike Nougat Bulevardilla, joka myy mm TineK -tuotteita. Tällä hetkellä valikoima on aika suppea, eikä herättänyt suurempia intohimoja, mutta myyymälä on oikein hyvännäköinen ja poikkeamisen arvoinen
Sieltä tarttui mukaan nimikylttejä puutarhaan
Uusi essukin piti saada, koska vanha siniraidallinen ei sovi keittiön väreihin:-)
Olin myös juhlaviikkojen konsertissa senaatintorilla. Aivan omaa luokkaansa oli Ismo Alanko ja Cantores Minores. Haluaisin kuulla uudestaan.
Kesävillasukat ovat valmiit ja lanka on ostettuna syksysukkia varten:
Kun kuulin, että täällä Hämeenlinnassa avataan neulekahvila, olivat odotukset korkealla. Villamokka avasi ovensa viime syksynä, mutta voi voi, ei se juuri eroa tavallisesta lankakaupasta. Kaupan ikkunan ääressä on sohvaryhmä ja tarjolla on paljon neulelehtiä ja kirjoja selailtavaksi, mutta ei se paljon auta, kun paikka on niin ankeasti somistettu eikä sitä kahvilaksi arvaisi millään. Jos jotain tilaa, menee omistaja verhon taakse puuhailemaan, mikro hurisee ja kahvinkeitin korisee, minkä jälkeen ihan asialliset tarjottavat saapuvat pöytään.
Tällaisen paikan pitäisi olla sisustukseltaan kutsuva ja vaatisi, että omistaja osaisi luoda rennon tunnelman. Nykyään käyn vain tekemässä pikaiset ostokset, koska fiilis on jotenkin vaivautunut.
Kaupasta saa kyllä kivoja omistajan värjäämiä lankoja, joita myydään myös netissä. Sivuja voit käydä kurkkaamassa täällä .
Peitto on tehty ohuesta pellavasta , joiden välissä on vanu. Tikkaukset olen tehnyt käsin. Vaikuttaa työläältä, mutta edistyy oikeasti aika nopeasti ja jälki on paljon kauniinpaa kuin konetikki
Alunperin näin tällaisen peiton jossain englantilaisessa sisustuslehdessä ja päätin heti haluta samanlaisen. Ensi kesäksi voisin tehdä vaalean peiton...
Kohtahan näitä taas tarvitsee.
Samalla otin esille muitakin syksyisempiä juttuja. Tein tuon pellavaisen rimpsureunaisen torkkupeiton jo keväällä, mutta jotenkin se tuntui kesällä liian tummalta ja niinpä se pääsee kunnolla esille vasta nyt.
Tässä minä. Vanhin tyttöni sanoi : "Äiti , noi sun legginsit näyttää ihan pitkiltä kalsareilta! "
Ei minusta...