Pitsiliinoja ja sen sellaista

Sain lahjaksi ison pinon käyttämättömiä pitsiliinoja. Kyllä minä näistä jotain keksin...
Tein pienen taulun vanhaan avainkaappiin.
Puutarhasta löytyy vielä ruusuja.

Rautateiden kartta

Suomen kulkuneuvojen karttaan, joka on 1940-luvulta, on paksuimmalla viivalla ja selkeimmin merkitty rautatiet ja asemat, joita totta tosiaan on silloin riittänyt.
Alimmassa kuvassa yksi askartelemani taulu, ihan ensimmäisiä tämän edelleen voimissaan olevan "käsityöharrastuskierroksen" tekeleitä kohta kolmen vuoden takaa.
Niin, käsityöharrastuksessani on vuosien saatossa ollut pitkiäkin taukoja. Aina ei ole ollut aikaa eikä energiaa tai innostustakaan.

Turkoosia

Koska autotallissa odottelee purkki hyvänsävyistä turkoosia automaalia, olen spreijaillut sitä ahkerasti eri pinnoille.
Muutama kohde on vielä käsittelemättä.
Muutenkin olen ollut tällä viikolla ahkerana myyjäisvalmistelujen suhteen. Eilen sain seuraa vanhimmasta tytöstäni, joka koristeli tuon alimmassa kuvassa näkyvän rasian ihan oman suunnitelmansa mukaan. Hieno tuli!
Nyt on kuitenkin aika keskittyä askartelujen sijaan muihin juttuihin ja pakata tarvikkeet takaisin kaappiin.

Hyvin on pullat uunissa!

Minulla on ollut kotiäitiviikko ja sehän tarkoittaa paria tuntia omaa aikaa / päivä :-)

Sen jos käyttää tehokkaasti  ehtii vaikka mitä, esimerkiksi toteuttaa keväästä asti päässä olleita askarteluideoita kuten tuo kehystetty vanha kellon rakennepiirros, johon lisäsin oikean vanhan kellotaulun.

Avainkaapiksi kulahtaneesta työkalupakista-idea on Laura-siskoni. Kiitti vaan !

Kaikenlaisia kakkuvuokia on tullut haalittua ja ne ovat pyörineet nurkissa käyttämättöminä. Nyt virittelin yhdestä niistä tämän kauden ensimmäisen joulukoristeen. Bling-bling-palloja  kuumaliimalla vuokaan kiinni, vähän kellastunutta paperia väliin ja pitsiä ympärille ja valmista tuli.

Alimmasta kuvasta näkyy, että askartelumateriaalit ovat vallanneet keittiön. Ruokapöytää en tähän edes kuvannut, mutta syömään sen ympärille ei tällä hetkellä mahdu

Kiitos naapureille!

Naapurustossa on hyvin tiedossa kiinnostukseni kaikenlaiseen vanhaan roinaan. Tänään oli onnen päivä , kun sain toiselta naapurilta laatikollisen pieniä numerokylttejä, joita on käytetty "hintalappuina". Toinen naapuri lähetti vanhoja karttoja. Kiitos Anne ja Maarit!
Varastossa oli valmiiksi valokuva säntillisessä järjestyksessä olevasta sekatavarakaupasta ja sen pariksi nämä numerot sopivat oikein hyvin. Näistä aineksista syntyy pieni taulu myyntiin.
Pieni kaunis laatikkokin on naapurilta saatu. Sen koristelin palalla etelä-Ranskan karttaa. Kun en osannut päättää , lisäisinkö päälle vielä väreihin sopivia Pariisi-aiheisia tarroja, laitoin tarrat irtonaisena laatikkoon. Mahdollinen tuleva ostaja saa sitten itse
tehdä niillä mitä haluaa.

Hahmotelmia

Askertelumateriaalia on kerääntynyt kaapin täydeltä ja nyt alkaa olla aika käyttää niitä.
Minä ja sisareni ( joukossa tietysti Jenni)  myymme valmistamiamme Valkoista Pellavaa-tuotteita Tampereella kädentaidot -messuilla marraskuussa ja Helsingissä Wanhan Sataman Naisten joulumessuilla joulukuussa. Laitan tästä asiasta vähän myöhemmin pysyvän tiedotteen tuonne blogin sivupalkkiin. Että tervetuloa ostoksille kaikki!
Tänään vielä tuskin valmistuu mitään, mutta ideoita kyllä on ja hahmotelmia jo tehtynä.

Keltaista ynnä muuta

Maalasin oranssin työkalupakin keltaiseksi. Jotenkin tuli tarve tehdä jotain tämän väristä. Oikean sävyn valitsin huolellisesti Tarjoustalon automaalivalikoimasta. Siellä oli ainakin neljää eri keltaista.
Osia vanhasta Michelin-kartasta on päässyt uuteen käyttöön mustan laatikon koristeena. Kartta on kirppariostos Pariisista.

Helminauha-askarteluja

Hirmuinen arkarteluinspis iski heti aamusta. Onneksi ei ole työpäivä, vain lastenhoitovastuuta!
Ylimmän kuvan puutarjottimeen liimasin kaksi Pariisi- korttia : Sacre Coeur ja näkymä riemukaarelta. Korteissa on samaa punertavaa sävyä kuin helminauhassakin.
Kaksi keksipurkkia sai uuden elämän, valkoista maalia päälleen , nupit ja helminauhat ympärille. Näiden suhteen harkitsen vielä, laitanko purkkien kylkeen vielä jotain koristetta, vai onko hyvä näin. Mitä mieltä olette?
Vielä jäi helminauhoja runsaasti varastoonkin.

Lasikupu

 

Ylimmän kuvan kirjassa on monenlaisia tuunausvinkkejä. Ostin kirjan jo kauan sitten ja jo silloin halusin kokeilla, pystyykö lasikulhoon poraamaan reiän nuppia varten, niin kuin kirjan kuvissa oli tehty.Kyllä pystyy. Kahden euron kirpparikulho päätyi koekappaleeksi. Siihen mies porasi sellaisella keihäänkärjen näköisellä kaakeliterällä siistin reiän ja minä ruuvasin nupin paikoilleen. Siitä vaan kokeilemaan!Keräsin puutarhasta viimeisiä kukkia pieniin pulloihin.

Harmaata

Ajelin Metsänkylän Navetalle katukylttiä ostamaan Parolan Asema-blogissa olleen vinkin perusteella. Kyltit olivat vanhoja , emaloituja eivätkä ihan halpoja, mutta meillä on nyt Kraftmanintie.
Sitten suuntasin kirpparille, jossa tapasin sattumalta tuttavani, joka oli juuri latomassa pöytään vanhan äitinsä muutossa yli jäänyttä tavaraa. Sieltä lähti mukaan mm. vanha valokuva kehyksissä ja pieni kastikekulho.
Aika harmaata on meidän olohuoneessa nykyään. Muistin, että joskus aikoja sitten olin ostanut pari vaaleanharmaata tyynyä makuuhuoneeseen. Kiivaan etsinnän jälkeen ne löytyivät varsin erikoisesta paikasta; olin laittanut niiden päälle joskus pari vuotta sitten toiset, farkkukankaiset päälliset.Voisin harkita parin värikkäämmän samettityynyn ostamista/ tekemistä.
Alimmassa kuvassa yksi askartelemani taulu.

Erinäisiä projekteja

Kirpparilta ostettu kesäkassi ei paljoa vaadi, pesua vain ja vihreän vuorin vaihdon.
Lukkoja löytyi myös kirpparilta. Joku oli väsännyt niistä taulun, jonka hinta oli 2e. Joissain paikoissa pelkkä yksi vanha lukko on maksanut paljonkin enemmän. Saa nähdä nyt, mitä näistä syntyy...
Sitten on siskoni lusikkalaatikoita, jotka tulevat saamaan kokonaan uudet sisukset. Yhden koristellun lusikkalaatikon esittelin aiemmin Bilnäs-postauksessa joku aika sitten.
Alimman kuvan kaappi on ollut lapsuudenkotini tuvassa ruokakomerona. Olin 7-vuotias kun tuvassa alkoi remontti ja kaappi siirrettiin ulkovarastoon, jossa se on ollut siitä lähtien. Säilytyspaikka on ollut kuiva, joten kaappi on pysynyt oikein hyvässä kunnossa.
Maalasin sen Uula- pellavaöljymaalilla kahteen kertaan. Noilla perinnemaaleilla maalaaminen ei ole mitään hätähousun hommaa, kuivuminen kesti neljä päivää/ maalikerros. Nyt pinta on kaunis, himmeästi kiiltävä. Kaappi tulee aikanaan meille eteiseen.