Resepti on 50 -luvulta. Nyt keittiövaa´at esiin...
210 g voita sulatetaan kattilassa ja annetaan ruskistua aavistuksen verran
200g sokeria sekoitetaan kuumaan voisulaan, annetaan jäähtyä ja seos vatkataan jäähtyneenä
3 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa, sekoitetaan tilkkaan kuumaa vettä
300g vehnäjauhoja
Taikinan kuuluu olla hyvin hyvin jähmeää, suorastaan murenevaa.
Muotoillaan pieniä kakkuja sopivan kokoisella vanhalla, syvällä pikkulusikalla.
Paistetaan 170 C noin 10 min.
Pieni määrä omenamarmeladia laitetaan kahden kakun väliin ja painetaan yhteen.
5 kommenttia:
Minäkin muistan nämä lusikkaleivät, niitä minunkin isoäitini teki. Täytyisikö ryhtyä leipomaan? Olen aikamoinen sähläri keittiöhommissa. Tuo keksirasia on nostalgisen kaunis.
Lusikkaleivät ovat ihania...
Kiitos vinkistä... saisinkohan tehtyä noita ensiviikonloppuna...
*haaveilee*
Täytyy kokeilla noita pikkuleipiä!
Namskis, lusikkaleivät maistuisivat kyllä aamukaffin kaverina!
Kaunis blogi ja ihanainen kauppa sinulla.
Heti alkoi tekemään mieli tuollaisia. Täytyypä kokeilla tehdä myös.
Lähetä kommentti